Hengitystieallergian yleisin muoto on allerginen nuha eli heinänuha, jota esiintyy yli 10 %:lla lapsista.1 Alle 2-vuotiailla lapsilla allerginen nuha on harvinainen: heinänuha alkaakin usein lapsen ollessa leikki- tai kouluikäinen2, yleisimmillään allerginen nuha on kouluikäisillä lapsilla.3
Siitepöly on lapsillakin yleinen allergeeni3: useimmin allergisia reaktioita aiheuttavat koivu, leppä, heinät ja pujo.1 Myös eläinten hilse, höyhenet ja homeet sekä hiivasienet voivat aiheuttaa lapsille allergisia oireita.1 Allergian syntyä ei käytännössä voi ehkäistä. Taipumus allergiaan on periytyvä, mutta sen syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta.1 Varhaislapsuuden eläinkontakteja ei allergian ehkäisyn takia kannata nykytietämyksen mukaan vältellä.3
Lapsen allergisen nuhan ja nuhakuumeen erottaminen ei aina ole yksinkertaista. Allerginen nuha ja infektionuha voivat myös esiintyä yhtä aikaa.3
Allergisen nuhan oireet ovat lapsilla samat kuin aikuisillakin:
Joskus allergisen nuhan oireet voivat lapsilla olla myös epämääräiset. Esimerkiksi pitkittyneeltä vaikuttava nuha tai nenän tukkoisuus ja yskiminen voivat olla allergisen nuhan oireita.
Allerginen nuha voi myös vaikuttaa unen laatuun ja unen puutteen johdosta koululaisilla koulumenestykseen.4 Myös elämänlaatu ja suorituskyky voivat kärsiä, kun allerginen nuha aiheuttaa unihäiriöistä johtuen väsymystä ja ärtyisyyttä.3 Nenän limakalvojen jatkuva turvottelu allergisen nuhan seurauksena voi myös johtaa nenän sivuonteloiden tulehdukseen.2 Hoitamaton allerginen nuha kasvattaa riskiä sairastua astmaan.4
Aina kun lapsella epäillään allergista nuhaa, on suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen. Jatkuva nuha, nenä- ja silmäoireet eivät ole normaali olotila eikä oireita pidä vähätellä. Nykyisillä lääkehoidoilla saadaan allergiaoireet yleensä hyvin kuriin.2
Pikkulasten allerginen nuha tulisi aina diagnosoida lääkärin toimesta. Jos isommilla lapsilla allergisen nuhan oireet ovat lieviä ja satunnaisia, voi hoitona kokeilla myös ilman reseptiä apteekista saatavia itsehoitolääkkeitä.3 Diagnoosi on kuitenkin tärkeä etenkin allergiseen nuhaan mahdollisesti liittyvien muiden sairauksien – esimerkiksi korva- ja poskiontelontulehdukset sekä astma – poissulkemiseksi.3 Tutkimuksissa on tärkeää erottaa allerginen nuha infektioiden aiheuttamista oireista, etenkin talvisaikaan flunssakaudella.2
Hoidon ensimmäinen tavoite on välttää allergian aiheuttajaa. Siitepölyallergian kohdalla allergeenien välttäminen ei aina kuitenkaan ole mahdollista. Isommille lapsille kokeilla myös itsehoitolääkkeitä.3
Kun lapsen allergisen nuhan aiheuttajaksi tiedetään siitepöly, voi hoidon aloittaa jo siinä vaiheessa, kun siitepölykausi on alkamassa ja oireet eivät vielä ole ilmaantuneet.
1 Jalanko, H. (2019) Allerginen nuha lapsella. http://www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 7.11.2019
2 Jalanko, H. (2009) Allerginen nuha ja silmän sidekalvontulehdus. 100 kysymystä lastenlääkärille. http://www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 22.1.2009
3 Ruoppi, P. (2009) Lapsen allergisen nuhan hoito. Duodecim 125; 780-7
4 Allergia- ja astmaliitto (2014) Lapsen allerginen nuha on luultua pahempi ongelma. 31.3.2014. Saatavilla verkossa [viitattu 10.2.2020]
Siitepölykausi alkaa aikaisemmin ja kestää pitempään – ilmaston lämpenemisestä johtuen. Lehtipuiden, heinien ja pujon lisäksi allergiaoireita voivat aiheuttaa ulkoilman homeitiöt.
Olet siirtymässä allergiaan.fi-sivustolta ulkopuoliselle sivustolle, jonka sisällöstä Stada ei välttämättä vastaa.
Jatka ulkopuoliselle sivustolle Pysy allergiaan.fi-sivustolla